Kuusipuun uskolliset lehvät tuoksuineen ovat lähtemätön osa suomalaista juhlaa ja arkea. Ikivihreät havut tuovat vehreyttä kaamoksen keskelle koristaen niin julkisia kuin yksityisiäkin tiloja, sisällä ja ulkona. Havukoristeet mielletään perinteisen suomalaisiksi, mutta moniko tietää, että niiden raaka-aine on harvoin kotimaista?
Kysynnästä huolimatta kotimaisia havunviljelijöitä on tällä hetkellä harvassa. Suurin osa tukuista ostettavista havuista on tuotu tänne Tanskasta tai muualta Euroopasta, vaikka suomalaisissa metsissäkin kasvaa havua vaikka millä mitalla.
”Suomessa ei ole metsänomistajien ja metsäammattilaisten keskuudessa kulttuuria tai ajatusta siitä, että kotimaista havua voisi kaupallistaa ja hyödyntää”, tuumaa Heikki Puputti, joka on toiminut havupuualalla jo yli 25 vuotta ja on yksi harvoista kotimaisia leikkohavutuotteita laajassa mittakaavassa tarjoavista yrittäjistä. Vaikka mielenkiintoa leikkohavun ympärillä riittää, kerääjiä voi olla vaikea löytää. Sanoista ei ole siirrytty vielä tekoihin.
Puputti epäilee syynä olevan tiedon puute. Vaikka metsässä kasvaa havua tonnikaupalla, sen potentiaalia luonnonmateriaalina tai lisätulonlähteenä ei ole täysin tiedostettu. Potentiaalia nimittäin on, vaikka koristehavua ei ihan joka metsässä kasvaisikaan.
Hyvä koristehavu on vihreä, terve, tuuhea ja kaunis
Nuori, helppokulkuinen kuusikko, joka saa valoa monesta suunnasta, on parasta kuusenhavun keruumaastoa Puputin valmistamia havukoristeita varten. Hyvää havua voi löytyä ihan tavallisestakin metsästä. Kynnyskysymykseksi nousee logistiikka: miten havu saadaan metsätien varteen ja sieltä pakettiautoon.
”Pientä aivojumppaa kannattaa ja pitää tehdä etukäteen, jotta tietää, miten on logistisesti järkevää tuoda havut metsästä ajotien viereen”, Puputti toteaa. Aivojumppa kannattaa, sillä hyvin suunniteltu on puoliksi tehty! Kun havujen kantomatka pysyy lyhyenä, jää itse keräämiselle enemmän aikaa.
Leikkohavun keruuaika painottuu lokakuulle, jolloin valoisa aika käy päivä päivältä vähemmäksi ja jolloin jokainen hetki onkin syytä käyttää hyväksi. Leikkohavun kilohinta on euron luokkaa, ja hehtaarin kokoiselta metsäalueelta voi parhaimmillaan kerätä 500 kiloa leikkohavua. Oivaa lisätienestiä metsänomistajalle, siis!
Metsään lähtevän on kuitenkin syytä muistaa, etteivät jokamiehenoikeudet yllä puihin tai niiden osiin. Keräämisen on siis tapahduttava omassa metsässä tai maanomistajan luvalla. Leikkohavujen kohdalla laatukriteerit ovat pääpiirteittäin samat, mutta on hyvä selvittää etukäteen ostajalta, mikä on haluttu leikkohavun pituus ja rakenne – ne kun voivat hieman vaihdella käyttäjästä ja käyttötavasta riippuen. Kun ostaja on etukäteen tiedossa, keruun voi aloittaa hyvillä mielin.
Yhteistuumin keruu käy sujuvammin, joten keruuporukka vain kasaan. Raikkaassa ulkoilmassa sielu lepää, vaikka ruumis tekeekin työtä!
Tietämyksen aukkoja paikkaillaan yhteistuumin
Suomen leikkohavumarkkinoita tällä hetkellä eniten rajoittava tiedon puute koskee myös muita luonnonmateriaaleja. Heikki Puputti kiertää itse autollaan eteläistä Suomea tarkastamassa potentiaalisia keruupaikkoja ja valistamassa maanomistajia hyvistä keruukäytänteistä. Hän ei ole asialla yksin.
Suomen metsäkeskuksen luotsaama Kasvavaa liiketoimintaa luonnontuotteista -hanke, jossa ovat lisäksi mukana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luonnonvarakeskus, pyrkii lisäämään tietoa leikkohavun ohella myös muista luonnonmateriaaleista, joita Suomen metsät ovat pullollaan. Puuaineksen ei tarvitse olla maanomistajille ainoa tulonlähde. Leikkohavu on osaltaan avaamassa uusia ansaintamahdollisuuksia metsän kiertoajan sisällä.
Leikkohavun ja muiden luonnon raaka-aineiden tarjoamat ansaintamahdollisuudet avaavat ovia monitavoitteiselle metsänkäytölle. Tällä tarkoitetaan metsänkäyttöä, joka ei nojaa ainoastaan puusta saatavaan hyötyyn vaan puuaineksen lisäksi leikkohavun kaltaisiin luonnonmateriaaleihin ja esimerkiksi virkistyskäyttöön. Lusto Metsävarainhoito on aktiivisesti mukana rakentamassa verkostoja monitavoitteisen metsänkäytön ympärille. Näin maanomistajan on helpompi löytää yhteistyökumppaneita ja palveluja, joilla monitavoitteinen metsänkäyttö ja leikkohavun kaltaisiin lisätulonlähteiden äärelle on helpompi päästä.
Leikkohavun keruuaika on käsillä, mutta keruukauteen ehtii vielä hyvin mukaan! Muista luonnontuotteista voit lukea lisää Kasvavaa liiketoimintaa luonnontuotteista -hankkeen tuottamista materiaaleista. Lusto Metsävarainhoito tarjoaa asiantuntijapalveluita monitavoitteisesta metsänkäytöstä kiinnostuneille maanomistaille.
Lisätietoja:
| Kimmo Koistinen
Lusto Metsävarainhoito puh. 040 723 2852 |
Marko Ämmälä
Kasvavaa liiketoimintaa luonnontuotteista -hanke
Suomen metsäkeskus
puh. 050 314 0521
